Explore

Pääkirjoitus, Luominen-lehti numero 2

9486-luominen2-cover

Erkki Jokisalo

Jeesuksen ylösnousemus ja neitseestäsyntyminen, ihmeparantumiset, maailman luominen kuudessa päivässä… Raamattu kertoo meille yhä uudestaan ja uudestaan monista yliluonnollisista tapahtumista.

Miten tiede sitten yleensä suhtautuu yliluonnollisiin asioihin? Tiedettämme hallitsee naturalistinen ajattelutapa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki asiat täytyy selittää luonnollisilla syillä. Tiedelehtien huipulle sijoittuvassa Nature-lehdessä (1999; 401:423) kirjoitettiin jopa niin, että vaikka kaikki näyttö viittaisi älykkääseen suunnittelijaan, sitä ei saa ottaa huomioon, koska se ei ole luonnollinen syy. Naturalistisen tieteen periaate selviää tästä esimerkistä hyvin selkeästi. Koska yliluonnollista syytä ei saa ottaa huomioon, on Jumalakin suljettu pois pelistä.

Sillä ei siis ole mitään merkitystä mikä olisi paras selitys! Tällainen on tieteen keinotekoista rajoittamista.

Toisin sanoen tieteemme objektiivisuus (puolueettomuus) erityisesti yliluonnollisten kysymysten edessä on pelkkä harhaluulo. Raamatun ilmoittama luominen on selvästi yliluonnollinen tapahtuma, jonka mahdollisuutta naturalistisessa tieteessä ei saa missään tilanteessa ottaa edes huomioon. Siten naturalismin kahleissa oleva tiede antaa ymmärtää, ettei Jumalalla ole mitään tekemistä maailmamme kanssa.

Evoluutio on luonnontieteellinen mahdottomuus, josta kuitenkin on tullut uskon este monien ihmisten elämässä, koska sen luullaan olevan totta. Siksi kannattaa kuunnella ja lukea mitä Raamatun ilmoittamaan luomiseen uskovat tiedemiehet kertovat ja hankkia tietoa niistä lukuisista loogisista vastauksista, jotka ovat tärkeitä monien ihmisten uskolle. Luonnontieteistä saamamme kokonaiskuva sopii erittäin hyvin luomiseen. On tärkeä ymmärtää, että luomiseen uskovilla tiedemiehillä on samat todisteet kuin evoluutioon uskovillakin, mutta todisteiden tulkinnat ovat erilaiset (lisää tästä aiheesta kirjoituksessa: Luominen ”Missä näyttö?”, s. 8).

Runsasta Jumalan siunausta ja antoisia lukuhetkiä!

Erkki Jokisalo, farmasian tohtori

Aiheeseen liittyvät artikkelit